Rakennusalalla moni tehtävä on pitkää kokemusta ja ammattitaitoa vaativaa käsillä tekemistä. Työympäristö voi olla pölyinen tai sijaita korkealla. Betonivalua ei voi tehdä eikä johtaa etänä kotisohvalta älypuhelimella.

Fyysisen työn rinnalla työmailla täytyy kuitenkin jatkuvasti tarkentaa suunnitelmia, valvoa työn jälkeä, muistaa yksityiskohtia työn eri vaiheista ja tehdä nopeitakin ratkaisuja. Ne voivat vaikuttaa rakenteiden kestävyyteen, ympäristön kuormitukseen tai ihmisten turvallisuuteen.

Kaikkea rakennusalan työtä ei tehdä työmaalla. Suunnittelua, kirjoittamista ja myyntiä tehdään toimistoissa, kotona tai asiakkaan tiloissa. Vaikka rakennustyö usein mielletään fyysiseksi työksi, monessa työroolissa ja tilanteessa tekemisen painopiste on aivoilla käsien sijaan.

Kyselyvastaukset kertovat aivotyöstä rakennusalalla

Selvittääksemme aivotyön tilannetta rakennusalan asiantuntija-, toimihenkilö- ja johtotehtävissä toteutimme helmi–maaliskuun vaihteessa laajan Aivotyökyselyn yhteistyössä kahden rakennusalan ammatillisen yhdistyksen, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n sekä Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n kanssa heidän jäsenistöilleen.

Kyselyn kutsu lähetettiin yhteensä noin 6500 jäsenelle. Kyselyyn vastasi 14 prosenttia kutsutuista. Vastaajat edustavat niin sukupuolen, ikäluokan, koulutustaustan kuin pääasiallisen työskentelyalueenkin osalta hyvin yhdistysten jäsenistöjä.

Vastaajista 12 prosenttia työskenteli rakennesuunnittelijana ja 10 prosenttia arkkitehtuuritaustaisena rakennesuunnittelijana. Vastaavana työnjohtajana työskenteli 11 prosenttia, rakennuttajana 10 prosenttia ja johto- ja hallintotehtävissä 10 prosenttia vastaajista.

Työnjohtajana työskenteli 7 prosenttia, valvojana 6 prosenttia, työpäällikkönä 5 prosenttia ja myynnin, tutkimuksen tai asiakaspalvelun tehtävissä 4 prosenttia vastaajista. Lisäksi reilu neljännes vastaajista työskenteli muissa asiantuntija-, toimihenkilö- ja johtotehtävissä.

Vallitsevasta koronatilanteesta huolimatta noin kolmannes vastaajista ei ole työskennellyt lainkaan kotona viimeksi kuluneen vuoden aikana. Reilu kolmannes vastaajista on tehnyt työtä monipaikkaisesti vähintään kolmessa eri paikassa viikoittain.

Aivotyö sekä kuormittaa että innostaa

Alustavien tulosten perusteella on selvää, että rakennusalan asiantuntija-, toimihenkilö- ja johtotehtävissä työt ovat usein vaativaa aivotyötä.

Viisi yleisintä aivotyön vaatimusta olivat lukeminen ja kirjoittaminen, keskeneräisten asioiden mielessä pitäminen, useiden eri laitteiden tai tietokoneohjelmien käyttäminen, jatkuva huomion siirtäminen asiasta tai tehtävästä toiseen sekä järjestelmällinen, tarkka tai huolellinen työskentely. Lähes 80 prosentilla vastaajista oli näitä vaatimuksia työssään vähintään päivittäin.

Monet aivotyön vaatimuksista kuormittavat. Viisi suurinta aivotyön kuormitustekijää olivat jatkuva huomion siirtäminen asiasta tai tehtävästä toiseen, ristiriitaisten ohjeiden tai odotusten pohjalta toimiminen, epäselvien tai puutteellisten ohjeiden varassa toimiminen, meneillään olevan tehtävän keskeytyminen sekä puhehälyssä tai melussa työskentely. Yli 80 prosenttia vastaajista koki nämä vaatimukset työssään kuormittaviksi.

Aivotyö kuitenkin myös innostaa. Yleisimmin aivotyön innostaviksi voimavaratekijöiksi nousivat luova ajattelu, ideointi tai innovointi, uusien vaihtoehtoisten ratkaisujen löytäminen sekä tiimityö tai työskentely ryhmässä.

Myös rakennusalan töiden erityisluonne, kuten mittasuhteiden tai muotojen sekä tilan, etäisyyksien tai suuntien hahmottaminen, nousivat esiin. Yli puolet vastaajista koki nämä työn piirteet innostaviksi.

Sujuvan aivotyön käytännöt jakoon

Turhien kuormitustekijöiden vähentäminen ja voimavaratekijöiden lisääminen vaativat työn riittävää resursointia ja selkeitä tehtävänkuvia.

Jos yksi työntekijä joutuu hoitamaan montaa tehtävää ja siirtämään jatkuvasti huomiotaan tehtävästä toiseen tai työaika kuluu puutteellisen vastuunjaon selvittämiseen, ei luovuudelle, ongelmanratkaisulle tai laadukkaalle tiimityölle jää aikaa. Silloin työn sujuvuus ja tuloksellisuus kärsivät ja henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen heikkenevät.

Turvallisuusajattelua täytyy laajentaa työtapaturmien välttämisestä haitallisen kuormittumisen poistamiseen ja työn sujuvuuden parantamiseen.

Ratkaisujen löytäminen aivotyön haasteisiin alkaa ongelmien tunnistamisesta ja määrittelystä. Jatkamme kyselyaineiston käsittelyä yhteistyössä RIA:n ja RKL:n kanssa. Tarkastelemme samalla toteuttamamme kognitiivisen ergonomian selvityksen tuloksia.

Yhteisenä tavoitteenamme on levittää tietoa sujuvan aivotyön ratkaisuista ja hyvistä käytännöistä RIA:n ja RKL:n jäsenistöjen kautta koko suomalaiselle rakennusalalle. Kyseessä on merkittävä asia myös rakentamisen laadulle.

Toivotamme kaikki rakennusalan yritykset mukaan paremmin jaksavien aivojen talkoisiin!

Lisätietoja: tuotepäällikkö Teppo Valtonen
teppo.valtonen​ttl.fi +358 30 474 2625
Sujuvaa aivotyötä – Työterveyslaitoksen aivotyöpalvelut